sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isit mielessä

Näin isänpäivän korvilla meillä oli askartelu hetki niin että saatiin vaarille kortti ja isälle lahja. Budjetti ei ollut järin suuri eikä minun mielestä isänpäivään varsinaisesti joku valmis ostettu juttu sovi, vaan joku itse tehty jossa on jokin juju. Varsinkin kun on ensimmäinen isänpäivä niin halusin että se on jotain mistä jää muisto. No päädyin sitten taas ostamaan paidan ja tekemään siihen tekstin kangasväreillä.

Tämmöisen tekstin sitten väsäsin miehen paitaan.

Sormiväreillä painoimme neidin kädenjäljen korttiin vaarille.




Äitini oli meillä tänään kylässä ja kun kävin tanssi tunnilla niin hän hoiti tyttöä. Sillä aikaa neidille tuli jano ja syöttö hommat olivatkin kesken kun tulin kotiin. Meillä ei olla käytetty ollenkaan tuttipulloa vaan tyttö on juonut hörpyyttämällä. Miehelläni on ollut jonkin verran hankaluuksia tämän kanssa sillä neiti tahtoo huitoa maidot päälleen. Äitini keksi kuitenkin pitää tyttöä kädestä samalla kun syöttää niin eipä huido ja asia on helppo hoitaa. :) Ehkä isäkin ensi kerralla muistaa tehdä niin...









Vessa touhut onnistui myös mummin kanssa hyvin. Ylipäänsä nyt ollaan selvitty aina suurin osa päivästä kuivalla vaipalla, samoin viimeinen osa yöstä. Vaihdan yleensä kerran yössä vaipan, siinä aamummalla kun olemme kummatkin tytön kanssa enemmän hereillä kun yö syötöillä. Yleensäkin aamulla ja päivällä vessahätäviestintä toimii ja illalla ja yöllä ei niinkään.Toissa päivänä sattui piiitkästä aikaa kakka vahinko. Tytöllä oli heti herätessään maha sekaisin ja yritti vääntää kakkaa mutta tuli vain pieruja. Aikansa pieruja väännettyä kakka tuli vähän niinkuin vahingossa ja siitäkös vasta itku tuli! No ei muutakun äkkiä vaihtamaan vaippa ja tyttö lavuaarille tekemään hätänsä loppuun ja lohduttamaan toista.

Tytöllä on ollut nyt pääasiallisesti nuo uudet alpakka raakavilla villikset jalassa. Ne ovat maailamn mukavimmat huosut! Ne ovat aivan ihanan pehmeät ja lämpöiset, mutteivat hiosta ja pitävät pissit erinomaisesti. Toissa yönä oli vaippa kunnolla läpi asti märkä ja villikset olivat vain sisä puolelta kostuneet, ei edes yhtään tuntunut puristaessa läpi kosteutta. Eli ovat pommin varmat villikset!








Meidän tuo katuremontti on sen verran pahassa vaiheessa että pihassa joutuu rämpimään mudassa ja puokkoilemaan naapurin pihan kautta jos haluaa pois kotoa. Onneksi minä olen muutenkin liinailu ihminen sillä vaunuilu olisi mahdotonta! Toissa päivänä kaaduin tyttö liinassa naapurin pihassa olevaan tasaiseksi lanattuun mutaan. Onneksi vaistot pitävät huolen siitä että lapsen suojelee eikä kummallekkaan käynyt kuinkaan, mitä nyt itse oli ihan mudassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti