Hyvää Joulua!

tarkemmin kerron meidän joulusta myöhemmin mutta nyt toivotan kaikille hyvää joulua!

Löytöjä

Tyttö löysi eilen kylvyssä jalkansa! Hänellä on tapana kohtuammeessaan kylpiessä tuoda varpaat pintaan, ja yleensä siinä kohtaa loppuu tasapaino ja joudun avustamaan että pää pysyy pinnan päällä. Nyt tyttö osasi siitä huolimatta kannatella itseään. Siinä lillutellessaan hän huomasi jalkansa, siitä sitä vasta ihmettely alkoi. Niitä liikuteltiin ja todettiin että kyllä ne ovat osa minua ja kädellä kokeiltiin että kyllä se tuntuu kun niihin koskee. Hän leikki niin innoissaan varpaillaan että taas minun piti pitää päätä ylhäällä kun tyttö oli selällään ammeessa ja leikki varpailla. Hyvää kuvaa en saanut kun kamera kylmeni matkalla pihasaunaan niin että linssi oli niin huurussa ettei sillä tullut kunnollisia.

Edellisenä päivänä tyttö keksi miten helistimellä leikitään. Vielä hän ei osaa omatoimisesti siihen tarttua mutta kun minä annoin sen käteen niin osasi sitä heiluttaa tuottaakseen ääntä ja piti siitä kovasti. Olen ennenkin antanut helistimen käteen mutta silloin hän on vaan tiputtanut sen kädestään ymmärtämätt mitä sen kanssa pitäisi tehdä.

Minulla on pari päivää ollut niin hirveä päänsärky etten ole kyennyt mitään tekemään, nytkin särkee mutta nyt pystyn jo toimimaan. No ensi töikseni palsin yhdenkoon vaipan kimppuun. Mallia tosiaan pitää hieman leventää haarasta sillä täyttö väli jää liian kapeaksi nyt. Muuten ainakin pienillä säädöillä tuo vaikuttaisi oikein hyvältä, menee varmaan tosi pienelle ja isoimmillaan tosi isolle. Täytyy selvittää että kuinka isolle mutta on selkeästi isompi kun muutama yhdenkoon vaippa mitä minulta löytyy. Tosiaan tarkemmin en vielä systeemiä paljasta, vasta sitten kun lanseeraan sen virallisesti mutta tässä nyt kuitenkin kuvia tuon oman tyttelin päällä.

Ihan nätisti ainakin omaan silmään tuo näyttäisi istuvan eikä ole iso pussittava mistään.

Mies oli tosi kultainen ja osti minulle joululahjan jonka sain itse valita, nimittäin saumurin! Valitsin Pfaffin coverlock 3.0n koska siinä oli tasosaumauskone ja saumuri samassa, eikä turhaa elektroniikkaa menenmässä rikki, niinkuin siinä yksi hienommassa mallissa. http://www.pfaff.com/fi/20289.html Liikkeessä kokeilin konetta pulille ja tencelille ja coolmaxille kun nuo ovat hankalia ommeltavia ja kone suoriutui niistä hienosti! Nyt vaan huomista odotellessa että pääsen testaamaan omaa konetta! Kaiken hyvän lisäksi mies on niin ihana että siitä huolimatta että sain valita lahjani niin hän on vielä hommannut lisäksi jotain pientä kivaa yllätystäkin. :)

Edistystä

Tänään on ollut edistystä niin vessahätäviestinnän, vaipan kaavan kuin vauvan motoriikankin suhteen.

Yöllä ensimmäisen syötön välillä vaippaan oli tullut pissa mutta seuraavan syötön ja siitä aamuun asti vaippa säilyi kuivana vaikka lapsi kerkesi molemmilla kerroilla jonkin aikaa äheltämään hereillä ennenkuin minä heräsin. Koko päivä mentiin myös samalla vaipalla joka oli jo eilen päivällä jalassa. Kohta tuon vaipan joutuu pesemään, ei siitä syystä että siinä olisi pissaa vaan ihan yleisen hygienian vuoksi.

Vaipan kaavaa sain eteenpäin. Annettua asian hautoa keksin viimein miten saan sen sivunepillisen yhdenkoon vaipan toimimaan. Kaava on piirretty ja protoakin tein jo hyvän matkaa mutta reisien kuminauhakujan ompelin ajatuksissani väärälle puolelle. Nyt kello on jo niin paljon että en ehdi sitä enää tänään korjaamaan mutta huomenna laitan kuvia kun saan testikappaleen lapsen päälle. Todennäköisesti joudun myös leventämään kaavaa reisistä koska en laskenut riittävästi varaa kuminauhakujille joten vaipasta taisi tulla liian kapea.

Tänään tyttö keksi miten pidetään purulelusta kiinni ja viedään suuhun että saadaan ikenien kutinaa helpotettua. Tähän asti minä olen aina pitänyt lelua tytön suussa. Nyt kun laitoin sen hänelle suuhun hän otti siitä kiinni ja ohjasi sitä paremmin ja välillä otti pois ja laittoi takaisin.

Uraa uurtamassa

Pienen taon jälkeen tarkoitukseni oli kirjoittaa lähiaikojen tapahtumista ja niin kirjoitankin, vähän myöhemmin. Tänään minulle tuli kotiin kaksplus lehden näytenumero joka aiheutti minussa tarpeen avautua urasta, tai pikemminkin sen puutteesta.

Olen 90-luvun kasvatti. Leikin kyllä barbeilla ja korkokengillä mutta naiset leikeissä olivat salapoliiseja ja sankarittaria ei kotiäitejä. Minä opin että nainen voi olla isona ihan mikä vaan, vaikka upseeri tai professori, kuhan oli jokin. Se jokin jäi vain aina kovin abstraktiksi asiaksi. Tyttö josta voi tulla mitä vaan isona ei löytänytkään sitä jotain.  Impulsiivisena ihmisenä olen monta kertaa saanut ahaa elämyksen että tätä haluan tehdä. Teen kovasti suunnitelmia ja intoilen, sitten tulee kyllästys ja asia jää siihen. Lukion kävin kahdessa vuodessa, se oli saatava nopeasti alta pois että pääsisi tulemaan miksi vaan isona. Siihen tavotteet loppuikin. Kouluissa kävin kääntymässä luin innolla pääsykokeisiin enkä koskaan mennyt itse kokeeseen. Mietin että miksi jos nainen saa olla mikä haluaa ei saisi olla kotiäiti?

Muutamaa ihmistä lukuunottamatta sain silmien pyörittelyä ja oletpa nuori ja naivi huokailuja osakseni kun puhuin että minusta tulisi kotiäiti. Jotenkin tuntui siltä että se ei ollut niin että naisesta sai tulla mitä vaan isona, vaan hänestä täytyi tulla jotain. Toki saat jäädä kotiin lasten kanssa kuhan sinulla on työ mistä lähteä ja mihin palata.

No entäs nyt kun vauva arkea on muutama kuu takana, miltä se koti äiteys maistuu? Enkös nyt toivo että minulla olisi työ mihin palata, jotain muutakin kuin se koti. Vai olenko muuttunut vanhanaikiaseksi pullatuoksuiseksi kotiäidiksi joka nauttii täysin siemauksin kodin pyörittämisestä? Olinko naivi ja laiska toivoessani kotiäitiyttä, luulinko pääseväni helpolla?

 Se minun on ensimmäisenä todettava että tiesin ettei kotona oleminen ole aina helppoa, ei ole samanlaista tuki verkostoa ja kotona oleminen yksin pienen kanssa josta ei ole kovinkaan paljon seuraa on raskasta. Siitä huolimatta olen yllättynyt miten raskasta se on. Se ei totisesti ole vaikeaa, vaihdat vaippaa, pissatat, syötät ja välillä vähän juttelet, siinä kaikki. Mutta yksin lapsen kanssa olo on henkisesti kuluttavaa. Ihminen on lauma eläin, sitä kaipaa seuraa ja aktiviteettia. En ole ikinä ollut enkä tule olemaan pullantuoksuinen superäiti, jolla on viimeisen päälle puunattu koti. Olen aivan liian epäjärjestelmällinen sellaiseen, enkä pidä leipomisesta.

Eniten minua on yllättänyt se miten paljon sitä kaipaa vertais tukea. En ole koskaan ollut kovin sosiaalinen, siis sosiaalisissa tilanteissa olen puhelias eloisa mutten hakeudu niihin kovin usein, olen huono pitämään ihmisiin yhteyttä. Nyt kuitenkin kaipaisin kovasti seuraa. Asiaa ei yhtään auta ettei miehestä ole juurikaan ollut avuksi. On siinä varmaan sitäkin ettei hän miehenä osaa mutta suurimmaksi osaksi hän on ollut kokoajan töissä tai remontissa. Hassua sinänsä että yleensä mies on ollut suurimman osan viikosta kotona ja nyt kun olisi lapsi jonka kanssa pitäisi olla niin töitä on kokoajan. Silti viihdyn kotona enkä varsinaisesti kaipaa muualle.

No mutta entä se ura? Jos en luo uraa kodin ulkopuolella niin pitäisikö minun sitten luoda ura kotona olemisesta, niinkuin desperate housewivesin Bree? Onko salittua olla kotona ilman uraa, olematta superäiti? Mitä väliä sillä edes on mikä on "sallittua"?


No mutta palatakseni siihen meidän arkeen, tyttö on saanut ensimmäisen parhaan ystävänsä! Sen kanssa jutellaan kovasti ja välillä riidellään, taas sovitaan ja höpötetään. Hänen uusi paras kaverinsa on meidän keittiön verho.

Tässä kaverukset juttelee


Toissa päivänä lelukaarella leikkiessä tyttö ensimmäistä kertaa tietoisesti huitoi leluja ja samana iltana kohtuammeessa yritti läiskyttää vettä. Koordinaatio ei vain riittänyt että olisi saanut läiskytettyä kuin kerran ja sitten piti pitkän aikaa hakea kättä oikealle kohdalle. Ammeessa kylpeminen sujuu jo hienosti, eikä tytöstä tarvitse kokoaikaa pitää kiinni. Hän pitää kylpemisestä niin että kun yritin nostaa tyttöä välillä pois niin siitä tuli itku. Meillä on tuo vessaremontti yhä kesken joten ainoa peseytymis paikka on piha sauna ja tyttö saunoo lillutellen kohtuammeessaan suurimman osan ajasta.

Veteen tyttö ei ole kertaakaan pissannut vaan aina saunan lattialle ennen ja jälkeen kylpemisen ja kerran isin syliin kun ei tuo tajunnut tyttöä pissattaa. :D Päivisin on mennyt yhdestä kolmeen vaippaa joihin on yleensä vain vähän pissaa lirahtanut, todella harvoin koko pissa. Öisin on mennyt kaksi tai kolme vaippaa, eli joka heräämisellä on vaipassa yksi pissa ja toinen tehdään lavuaariin. Tosin välillä jo saatiin kaksi kertaa vaippa pysymään yhden yösyötön välin kuivana. Kakka tuli toissa päivänä vaippaan kun tytöllä oli ripuli mutta muuten on kaikki tulleet normaalisti lavuaariin. 

Kävimme ideaparkissa ja siellä kävimme sellaisessa isossa lastenhoitohuoneessa pissalla missä on monia muitakin äitejä samaan aikaan. Siellä oli toinen äiti, jonka lapsi oli vähän nuorempi kuin minun, joka oli niin ujo ettei kehdannut kysyä mitä ihmettä me touhusimme vaikka asia selvästi ihmetytti. Toisaalta hän myöskin tuli ihan vain imettämään lapsen sinne joten ei kai se niin ihme ole että oli ujo. Itse en ikinä vaivautuisi vessaan sitä varten että pääsen imettämään, suurimmassa osassa en edes suostuisi moiseen ryhtyä. No mutta kukin tyylillään.

Tänään meillä ei ollut kovin hyvä päivä. Tytöllä oli ilmeisesti jonkinmoinen kasvu päivä kun hän vain söi ja nukkui. Aamulla minä leikkasin tytön kynsiä kun hän touhusi sohvalla ja jutteli. Pikkurillin kohdalla ote petti ja sakset lipsahti niin että leikkasin sormeen! Ensin tyttö näytti järkyttyneeltä ja sitten alkoi hirmuinen itku ja verta tuli. Kaappasin tytön syliin, lohduttelin ja paperilla painoin verenvuotoa että tyrehtyisi. Kivun helpotettua tyttö ei ollut moksiskaan, taisi pikemmin äidille jäädä traumoja kuin tyttärelle.

yhdenkoon viidakko

Nyt olen kolme päivää pyöritellyt niin mielessäni kuin käytännössäkin yhdenkoon sivunepillisen vaipan kaavaa ja joudun heittämään alkuperäisen ideani romukoppaan, se ei toimi. Vaikka kuinka yritän käänellä ja väännellä se ei vaan toimi. Yritin tehdä aivan erilaista pienennys mekanismia kuin missään näkemässäni vaipassa mutta käytännön toteutus ei ole mahdollinen. Sisävaipassa ja etukiinnitteisessä kyllä mutta ei sivukiinnitteisessä taskussa valitettavasti. Vaikka olenkin jo päättänyt että tehdään sitten sillä perinteisellä säätösysteemillä, pieni ääni sisälläni sanoo että pakkohan sen on jotenkin onnistua, et vaan tajua. Ehkä pitäisi luovuttaa hetkeksi, tehdä vaikka sitä etukiinnitteistä ja palata tähän myöhemmin. Minua vaan ei huvita tehdä etukiinnitteistä kun päätin etten pidäkkään niistä.



Tänään kävimme neuvolassa tuon tytön vaivaisuuden takia. Täti oli kovasti sitä mieltä yhä että tuskin se rokotteesta johtuu mutta sanoi että maha vaivat, pullauttelu ja unisuus liittyvät kaikki toisiinsa. Hän on kuitenkin aktiivinen hereillä ollessaan niin kaikki on hyvin. Pituuttakin oli tullut jälleen sentti, 56,5cm on nyt ja painoa 5010g! Täytyy pian saada tuo malli hiottua koska minun  s koon vaippailija ei ole enää kauaa s kokoinen... Villavaippahousujenkin kimppuun kynnet syyhyäisivät joten täytyy yrittää hillitä itseään että saisi yhden asian kerralla tehtyä kerrankin.

Tsi-vaipat loppuu...

Nyt tuli se vastaan etten enää linkkaa vaippojani tsi-vaippa juttuihin sillä nyt mennään sen rajan yli kun en enää tee kaavoja ja vaippoja vain omaan käyttöön vaan muokkaan ja teen kaavoja myynti mielessä. En siis vielä myy mitään mutta sitä kohti ollaan menossa.

Tykästyin niin paljon tähän vaippojen tekoon että totesin että kehittävästä harrastuksesta voisi tehdä sivubisneksen, niin että vaippani voivat ilahduttaa muitakin.

Ensimmäinen kaava projekti onkin sitten yhdenkoon sivuneppi tasku. En ole ennen pul:in kanssa pelannut joten saa nähdä mitä ekasta prototyypitä tulee! :D Oma tyttö toimii hyvänä s- koon mallina. Vastasyntynyt löytyy kohta tuttavapiiristä, he tosin eivät ole ajatelleet kestoilevansa mutta ehkä he antavat pojan pyllyllä silti mallata... :D Kaveri piiristä löytyy myös sopivasti m-koon ja l-koon testaaja mutta kaikki testaajat ovat hoikkia. Joten jos sinulla löytyy tai tiedät jonkun pyöreämmän ja reitevämmän lapsen joka haluaisi testaajaksi niin minulle sähköpostia riituli@gmail.com

Villahousut ja vaippa

Itseasiassa nämä villahousut olen saanut valmiiksi jo hetki aikaa sitten olen vaan unohtanut kirjoittaa niistä. Titityyn ohjeella tällä kertaa, m koossa. Sen verran taas muokkasin kaavaa että tein sen oman potkarimallin lahkeen loppuun. Sen verran mokasin että purosta kun tein niin lanka oli sen verran lörppöä että olisi pitänyt pidentää tuota päälle tulevaa läppää, nyt meinaa varpaat tulla pilkottamaan. Täytyy vissiin ommella muutamalla tikillä kiinni puntit. Koko on aika napakka vaikka s koon vaipat ovat vielä aika pienillä säädöillä.

Lankana tosiaan puron aamurusko ja titityyn ohjeella.

No nyt tein uudestaan tuolla sivunepillisellä vaippakaavallani vaipan, tällä kertaa se onnistui paljon paremmin kun oli aivotkin enemmän mukana siinä että mitä tekee. Haaroista en sitten loppuen lopuksi muokannut kaavaa lainkaan vaan hieman lyhensin edestä ja muokkasin siivekkeitä. Tällä kertaa laitoin koko vaipan alalle tukikankaan ja siihen kiinnitin imut niin sisäkankaaseen ei tullut tikkausta lainkaan. Nyt alan olla tyytyväinen malliin joten tällä syntyy jatkossa vaipat meidän neidille.

Tässä kuvassa näkyy hyvin tuo puolien erilaisuus etusiivekkeissä, kun testasin että kummin ommeltuna toimii paremmin. Totesin että jatkossa teen tuolla vasemman puoleisella tavalla, se istuu kauniimmin. Päällikankaana on puuvillavelour, sisäpintana puuvilla joustofrotee ja tukikankaana bambu joustofrotee. Imuina tässä on kerros bambua ja kerros hamppua tiiman mallisena.







Tänään tyttö on ollut pirteämpi kuin tähän asti tuon rotarokotteen jälkeen. Tosin hän on syönyt vähän huonosti. Pissallakaan ei olla tänään käyty varmaan edes kymmentä kertaa koko päivänä, silti vaippa on ollut kuiva koko päivän. Hampaat yhä kutiavat, eikä hän paljoa ilman tuttia viihdy. Sunnuntaina kävimme ostamassa hänelle puruleluja pari erilaista, sellaista ihan pienille suunniteltua. Aluksi hän ei oikein ymmärtänyt sen pointtia mutta nyt välillä tykkää niitäkin kalvaa.

Hyi kun on halkeilleet kynsilakat, pitäisi tilata tippejä niin saisi rakennekynnet tehtyä kun rakentamiseen ei riitä aika tällä hetkellä. Ehkä päädyn vain tekemään geelauksen omaan kynteen niin siellä suojassa allahan ne kynnet kasvaa. Ennen kasvoi ilmankin mutta nyt lapsen pyllyn jatkuvan pesemisen kanssa aina joku lohkeaa ja syvälle.

Pohdintoja

Nyt ollaan vessatus hommissa jälleen menty parempaan suuntaain. Nyt ollaan taas päivisin selvitty yhdellä ja samalla vaipalla ja tyttö on jälleen ilmaissut hätäänsä. Hän jaksaa tarvittaessa pidättää pitkiäkin aikoja, jopa reilua tuntia jos ollaan kävelyllä tai kaupoissa.

Tuo rotarokote pistää mietityttämään... Sen jäljiltä on vieläkin maha sekaisin, pullauttelua ja ryökimistä niin paljon että sen voi jo lukitella refluksitaudiksi ja tyttö ei jaksa paljoa olla hereillä. No terveyden hoitaja väittää kiven kovaa ettei nämä vaivat voi johtua rokotteesta mutta kyllähän sen jo maalais järkikin sano että siitä ne johtuu kun mitään ei ollut ennen ja kaikki nämä oireet vaan sattui alkamaan juuri rokottamisen jälkeen. Tyttö ei kestä olla selällään kun ryökii liikaa eikä ylipäänsä kuin pystyasennossa.

Viikkoon ei olla kääntyilty tai tavoiteltu esineitä kun ei jaksa olla hereillä eikä voi olla makuu asennossa kuin hetken. Eikö tämä hidasta kehitystä? Nyt tyttö on nukkumisiltaan takaisin sellainen kun oli kuukauden ikäisenä eli vain muutama tunnin pituinen hereillä olo päivässää. Mitään en tahdo saada tehtyä kun nukkuminen muualla kuin sylissä on hankalaa kun närästää enkä osaa ommella tai askarrella tyttö liinassa kun pitäisi päästä etukenoon. Harmittaa, huolestuttaa ja mietityttää että kuinka kauan tätä kestää? Miksei minulle annettu todellisempaa kuvaa sivuvaikutuksista? Miksi tyhmänä annoin laittaa lapseeni rokotteen ennenkuin olin itse tutkinut asiaa? Jotenkin ajattelin että eihän se niin ihmeellinen voi olla kun on suunkautta annettava.



Törmäsin netissä kyselyyn missä pyydettiin tutkimusta varten pohtimaan omia syitä kestovaippailuun ja sen vaikutuksia. Joten tässä nyt sitten pohdin.

Alunperin en edes enää muista mikä niissä rupesi kiehtomaan... muistan ennenkuin olin raskaana ajatelleeni että on ällöä käyttää kestovaippoja koska siinä joutuu olemaan tekemisissä niin paljon vauvan jätösten kanssa, niiden peseminen ällötti. Pikkusiskoni on aikoinaan ainakin osakestotettu mutta minä en sitä edes tiennyt eikä äitini muistanut minkälaisia ne vaipat olivat. Jotenkin omassa mielessä kestovaipat olivat yhtäkuin harsot ja kuvittelin että niiden taittelu ja kiinnittely on jotain raketti tiedettä. Suurin asia miksi olin varma etten ikinä käytä kestoja oli juurikin se eritteiden kanssa tekemisissä olo ja pelko hajuhaitoista. Jossain vaiheessa järki kuitenkin puuttui peliin, joutuuhan sitä eritteiden kanssa olemaan tekemisissä jokatapauksessa, pitäähän se pyllykin pestä.

Meidän muutettua omakotitaloon ja raskauden myötä se todellisuus siitä että kertakäyttöiset vapat lojuisisivat meidän kuistin vieressä roska astiassa kaksiviikoa kerrallaan alkoi ällöttämään. Opiskelin asiaa kestovaippainfon sivuilta vaipoista, materiaaleista ja vaippa tyypeistä. Minulle selvisi ettei ole mikään pakko taitella niitä harsoja, että vaippoja on ihan yli söpöpjä ja mikä parasta voi käyttää erillistä kuivaliinaa mistä kakan voi helposti huuhdella pois. Ei siis ällöttäviä kakka lönttejä pesukoneeseen! Kun minulle selvisi että kestovaippoja voi säilöä ilman hajuhaittoja olin varma että ne ovat minun valintani!

Tottakai tärkeää oli myös kun selvisi miten paljon parempia ne ovat iholle, ei turhia kemikaaleja, ja onhan meistä aikuisistakin kivempi olla kankaiset pikkarit pyllyä vasten kuin muovinen side. Olihan se tietysti myöskin kiva asia että se jätemäärä säästyy. En ole perinteisellä tavalla kovin ekologinen, en kierrätä ja rakastan kunnon jenkki rautoja mutta se tonnimäärä minkä yksi vauva tuottaa vaippajätettä, joka on käytännössä ongelmajätettä on järkyttävää! Kaikesta tästä huolimatta tuo haju asia painoi vaakakupissa eniten.

Selailin nettikauppoja ja selvittelin minkälaisia erilaisia vaippoja oli. Päädyin siihen että tykkään eniten sisävaippa+kuori yhdistelmästä. Siinä sai eniten kaikkia söpöjä kuoseja eikä sitä pulia tarvinnut jokakerta pestä. Ostelin muutamia kivoja ja niiden pohjalta tein oman kaavan ja aloin tekemään vaippoja tulevaa vauvaa varten. Jossain vaiheessa myös villikset alkoivat kiinnostaa joten neuloin niitäkin.

Jossain tämän touhuamisen lomassa alkoi ylipäänsä kiinnostamaan enempi mitä kaikkia myrkkyjä me saamme elimistöömme esim. kosmetiikasta. Otin selvää vaihtoehdoista ja jätin teolliset shampoot, hoitoaineet ja ihonhoito tuotteet pois. Lempempien tapojen kiinnostuksen myötä myös luomuna synnyttäminen alkoi kinnostamaan. Ennen olin varma että haluan synnyttää keisarin leikkauksella osittain siksi että synnyttäminen ällötti osittain siksi että minulla on titaania alaselässä ja oli epäselvää kykenenkö synnyttämään muuten. Asiasta luettuani vaihdoin kantaani täysin ja päätin että jos vaan saan lääkäreiltä luvan alatie synnytykseen niin luomuna synnytän! Kaikkeen se kestovaippailun suunnittelu voi johtaa! :D

Hyvin pian vaippojen materiaaleja tutkittuani päädyin siihen että itse vaipat haluan luonnonmateriaaleista ja erilisen kuivaliinan, mikä sieppaa kakan. Erityisesti bambuun tykästyin sen erinomaisen imukyvyn ja miellyttävyyden vuoksi, itsekkin ottaisin bambua mielelläni pyllyäni vasten. Materiaalien ekologisuutta en niinkään ole miettinyt, kierrätysmateriaaleissakin minua kiehtoi lähinnä se halpuus.

Nettikauppoja selaillessani törmäsin sellaiseen asiaan kun avovaippa. Ihmettelin että mikähän ihme tuo nyt sitten on. Selostuksessa mainittiin että sitä voi käyttää hoito alustana ja on erinomainen vvv-vauvalle. Ihmettelin että mikä ihmeen vvv, joten googletin. Asiasta luettuani se kuulosti kovin järkevältä jutulta mutta minua epäilytti että jaksaisinko. Pelkäsin että se käy kovin raskaaksi mutta päätin että sitä tullaan kokeilemaan.

Mieheni onneksi suhtautui näihin kaikkiin minun hörhöilyihini hyvin, kuunteli perustelut ja piti asioita hyvinä juttuina. Jännä huomata kun asiaa näin pohtii niin se päätös että meillä tullaan käyttämään kestovaippoja muutti meidän elämää aika paljon ja erityisesti sitä millaisen alun vauvani sai ja saa elämälleen.

En myöskään ollut ajatellut imettää. Tiesin kyllä että äidinmaito on parasta ravintoa lapselle mutta ajattelin pumpata mieluummin, en tykännyt ajatuksesta että joku imee nänniäni. Nyt kuitenkin täysimetän vauvaani ja aijon kunnes hän on puoli vuotias. Sen jälkeen tulee mukaan sormiruokailu ja aijon vauva lähtöisesti imettää niin pitkään kun hän niin haluaa.

Kun raskaus aikana puhuin että aijon käyttää vain kestoja niin ihmiset suhtautuivat positiivisesti mutta olivat sitä mieltä että kyllä niitä kertsejäkin kannattaa varuiksi olla eihän sitä kukaan aina jaksa kestojen kanssa leikkiä. No enpä ole vielä yhtään kertakäyttöstä vaippaa lapselleni laittanut, en oikeastaan edes tiedä millaisia ne ovat. Lahjaksi saatu paketti odottaa avaamattomana että lahjoitan eteenpäin. Vvv-kokeilut ovat pitäneet ja nyt ei kakkaa vaippaan tule ja päivät selvitään usein yhdellä vaipalla. Kuivaliinaa ei olla käytetty sen jälkeen kun vajaan kuukauden ikäisenä kakat eivät tulleet vaippan. Ikinä lapseni ei ole pulloa saanut, minun ollessa pois on juonut pumppaamaani maitoa hörpyyttämällä kupista. Nykyään ei myöskään olla kuoria käytetty vaan villiksillä mennään.

Noiden lempeämpien arvojen ja myrkkyjen välttämisen vuoksi lastani ei ole koskaan pesty saippualla. Pelkkä vesi usein riittää, välillä kakan ollessa sitkeää tai haaroihin kertynyt hajua niin pesen vedellä ja kookosöljyllä, hajut lähtee bakteerit kuolee ja iho kosteutuu. Kookosöljyä käytämme myös rasvana silloin kun sitä sattuu tarvitsemaan.

Jotenkin sitä on ylipäänsä tullut kriittisemmäksi eikä niele asioita sellaisenaan hyvänä koska niin sanotaan, otan enemmän selvää asioista. Kestovaippailu siis muutti elämäni! :D

Taaksepäin

No niin nyt on taas elämä normalisoitunut ja ehdin taas kirjoittamaankin. Elikkäs aloitetaan palaamalla hieman ajassa taaksepäin. 20.-23.11 olimme pitämässä miehen äidin kauppaa kun hän oli ulkomailla. Oli ihan hauskaa pissattaa tyttöä kaupassa! Hän oli minulla päivät liinassa ja kassalla imetin ja vein vessaan lavuaarille mikä kaupassa on. Kyllä meidän touhua jotkut asiakkaat ihmetteli mutta pääosin siellä oli niin hiljaista ettei monet nähneet meidän touhuja. Matkalla kahden tunnin ajo oli tytölle liikaa yrittää pidätellä mutta ei suostunut tekemään pissoja housuun. Tyttö huusi kuin syötävä niin että lopulta oli pakko vetää tiensivuun ja tyttö pihalle pissalle. Ei häntä tuntunut edes kylmä haittaavan, kuhan sai pissata! :D

Sen viikon torstaina eli 24. päivä meillä oli neuvola, siellä tytön mitat olivat 4680g ja 55,4cm pitkä. Oli myös ensimmäisen rokotteen aika. Olin luullut että rokotteet alkavat vasta 3kk neuvolassa niin en ollut ottanut niistä mitään selvää, emmekä ehtineet päättää että otetaanko niitä ja jos otetaan niin mitä. No sitten annoin laittaa tuon rotarokotteen kun neuvolantäti vakuutteli että se on hyvin siedetty eikä siinä ole sivuvaikutuksia, virhe! Tytöllä on siitä asti ollut maha vähän hankala, ollut kärttyinen ja pissatukset menneet ison harppauksen taaksepäin. Kahdesti on jopa kakkaa ollut vaipassa mitä ei ollut sattunut kuukauteen.

Tämän viikon maanantain ja tiistain välisenä yönä tyttö nukkui ilman vaippaa, tai ihan alasti oikeastaan, kun mies vahingossa lämmitti talon niin kuumaksi ettei kyennyt vaatteita pitämään. No minä sitten kosteussuojasin hänen sänkynsä ja laitoin imukankaan päälle, että sänky pysyy kuivana vaikka vahinko sattuisikin.  No kun nostin tytön ensimmäiselle syötölle oli sänky kuiva mutta tytöllä niin kova nälkä että piti syödä ennenkuin voitiin käydä pissalla. Tyttö päätti kesken syönnin että on niin kuva hätä ettei jaksa odottaa että saa syötyä ja pissasi minun syliin. Tietystikään en ollut älynnyt ottaa mitään harsoa tai vastaavaa alle vaan siinä se pissa valui minun jalkoja pitkin suoraan meidän sänkyyn! Eikä tietenkään ollut kyseessä mikään pieni pissa vaan aivan valtava! No eihän siinä muu auttanut kun antaa tytön syödä loppuun ja pestä sen jälkeen tyttö, itsensä ja sänky. Mies joutui sohvalle evakkoon ja käänsin märän petarin niinpäin että sain nukkua miehen kuivalla puolella.

Viime sunnuntaina oli tytön kaste. Sitä varten päätin tehdä villasukkikset, mekon ja vaipan tytölle ja itselleni imetys pikkumustan. No tuon kaupalla olon takia kaikki jäi viime tippaan. Perjantaina meidän piti palata kaupalle pitämään sitä vielä siksi päiväksi, no otin sinne ompelukoneen ja villakankaan mukaan. Tein nopeasti villahousujen kaavat ja ompelin ne. Kaavasta tuli muuten hyvä mutta haara vahvikettä pitää hieman leventää ja koko malliin lisätä ylös taitosvara isommalle kuminauhalle. Koska kangas oli tosiaankin sellaista sukkahousumaista reikäneulosta tein keskiosan nelinkertaisena ja muuten kaksinkertaisena. Nyt on tullut todettua että keskikohta pitää ihan hyvin mutta jos pissa lirahtaa reunoille pito katoaa, eli olisi pitänyt tehdä kolminkertaisena kai. Täytyy vielä varmistaa asia kokeilemalla niitä yöllä.

Sitten lauantaille jäikin oikea turboilu päivä. Ensin tein tytön mekon sitten omani ja viimeiseksi vaipan koska vanhallakin olisi pärjännyt jos en olisi saanut sitä valmiiksi. Mekon kaavan tein jälleen omasta päästäni, mutta hihoihin käytin suurenkäsityön paidan hihojen kaavaa kun en ole hyvä niitä päästäni tekemään.

Kankaana on kestovaippakaupan velour ja nauha on koskikeskuksessa olevasta ompelutarvike liikkeestä jonka nimeä en muista. Olkapäällä on kiinnikkeenä matta pinkki kam-neppi.

Sitten tein itselleni sen imetyspikkumustan mutta siitä myöhemmin lisää kuhan saan sen kuvattua niin että näkyy kunnolla. Vaippaan päästyäni päätin kaavottaa uuden sivunepillisen mallin. No sitten kun vihdoin pääsin ompelemaan sitä niin olin jo niin väsynyt ettei siitä tullut hyvää. Kangas vähän kinnaa joka suuntaan ja vyötärö jäi löysäksi ja ommel on edestä vähän epätasainen mutta päällä ihan ok. Kaava on muuten hyvä mutta aavitus korkea edestä ja tälläisena vähä imuisena versiona inan leveä haaroista. Tällä kaavalla pitää tehdä uusia vähän huolellisemmin tehtyjä koska malli on loistava pienen hienosäädön jälkeen!

imuina tässä on 2krs bambu collegea, päällä puuvillavelour ja alla puuvilla joustofrotee.

Hyvin onnistui imetys pikkumustassa

Sai tyttö kasteen

pääsi kummitädin syliin. Kastemekko on mummini aikoinaan minulle virkkaama.

ja poseerattiin koko perheen voimin