perjantai 30. syyskuuta 2011

Vauva tuli

Torstaille oltiin kovasti vauvaa tilattu kun meillä on miehen kanssa molemilla synttärit 22. päivä, eri kuukausina mutta sama päivä. Aamulla näyttikin lupaavalta, kuudelta alkoi supistukset jotka jatkuivat säänöllisinä kymmenen minuutin välein. Harmikseni ne eivät tihentyneet. Jatkuivat tasasen tappavina koko päivän. Muutaman kerran väli lähti tiheentymään mutta sitten taas harveni. Yöllä turhauduin todella kun en saanut unta eikä suuntaan taikka toiseen tullut muutosta. Lopulta kolmen jälkeen nukahdin. Aamulla yhdeksän jälkeen heräsin todella voimaakkaaseen supistus kipuun, sitten homma lähtikin etenemään nopeasti. Vähän ennen kymmentä lähdimme sairaalaan ja pian autossa meni lapsivedet. Tosin auto ei kastunut, kuului vaan mahasta poks ja tihutus oli niin pientä ettei sitä edes huomannut. Asia selvisi minulle vasta sairaalaan päästyämme kun sisätutkimusta tehdessä valahti kunnolla vettä. Yhdentoista aikaan olimme sairaalalla ja 14.51 lapsi syntyi.

Olin etukäteen päättänyt että viimeiseen asti yritän pärjätä ilman kipulääkitystä, sillä minua häiritsee ajatus siitä että lääke siirtyy minusta myös vauvaan. Sitäpaitsi onhan naiset kautta aikojen pärjänneet ilman lääkitystä. Aluksi olin keinutuolissa ja nojailin sänkyyn seisten. Sitten pääsin suihkuun jonka lattialla olin istualteen ja kontilteen puoli tuntia, sitten pääsinkin ammeeseen. Amme oli ihan ylivoimaisen ihana! Itse kipuun se ei paljoakaan tuonut helpotusta mutta sillä oli niin helppo ottaa erilaisia asentoja ja nojata reunaan ja lötköpötköön joka teki kivusta siedettävämpää. Huutaminen ja vaikerrus auttoi enemmän kuin se syvään hengittely mutta siihen varmaan vaikutti se etten loppujen lopuksi osannut renoutua vaikka teidän että se olisi auttanut kipuun parhaiten. Aqua rakkuloita ihan lopussa kokeilin mutta niistä ei ollut mitään hyötyä. Vedestä nousin vasta kun ponnistus vaihe alkoi.

Se kiva puoli ponnistamisessa oli että silloin ei sattunut, kuhan ponnisti kun supistus alkoi. Aluksi olin kontillani lattialla mutta siinä saanut tarpeeksi voimaa ponnistukseen ja happi kävi vähiin niin siirryin sängylle kontilleni jossa sain happea. Loppua kohden vaihdoin kyljelleni kun lääkäri jouduttiin kutsumaan tarkkailemaan tilannetta kun sydänäänet laskivat liikaa ponnistuksien aikana eivätkä tahtoneet nousta kunnolla välissä. Ponnistukset eivät myöskään tuottaneet tulosta niin nopeasti kuin kätilö olisi toivonut. Pää oli aivan lähellä syntyä useiden supistusten ajan muttei kuitenkaan tullut jolloin kätilö teki pienen episiotomian ja pää syntyi ja seuraavalla ponnistusella loput lapsesta. Haava onneksi jäi ihan pieneksi eikä tarnnut kuin kaksi tikkiä. Sain hänet heti mahan päälle mutta jouduin kysymään pariin kertaan että kumpi tuli sillä rintani esti minua näkemästä sukupuolta. :D Tyttöhän sieltä tuli.

Napanuoran sykittyä loppuun isä sai leikata napanuoran ja meidän ympärille kiedottiin peitteitä ettei vauvalle tulisi kylmä. Pian jälkeiset syntyi, käännyin kyljelleni ja sain imettää lapsen rauhassa. Juttelimme mieheni kanssa ja meillä oli mukava hetki rauhassa perheenä. Sitten vauva vietiin mitattavaksi ja punnittavaksi ja minä menin suihkuun. Suihkusta tultuani puin vaatteeni takaisin päälle ja otin vauvan syliin ja kävelin synnytysosastolle, meidän perhehuoneeseen. Hoitajat olivat kovin ihmeissään minun pirteydestä mitä itse pidin hassuna, eihän tässä enää mitään ollut, kipu oli jo takanapäin.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Vaippaa ja odottelua

Vauva on laskeutunut nyt niin alas kun pääsee tupsahtamatta ulos, joten nyt sitten alkaa se osuus kun kuumeisesti odotellaan että koska haikara saapuu... :)

Pari uutta vaippaa olen saanut aikaiseksi. Kovasti pitäisi alkaa lisäimuja, liivinsuojia ja siteitä väsäämään mutta jotenkin vaippojen ompelu vaan on kivempaa.

Oikean puoleinen on nöttönen kohtaa napatynkävaippa kohtaa imse vimse, sisäpinta bambu collegea ja ulkopinta puuvilla velouria. Imuina tässä on 1krs velouria ja 2krs bambu collegea.
Vasemman puoleinen on on oma kaava2. Se on yhdistelmä little lampin vaippaa, imse vimseä, mummut nb, napatynkävaippaa ja loput omasta päästä. Lopputulos on yllättävän saman näköinen kuin nöttönen variaatio minkä tein mutta siihen varmaan vaikuttaa se että niisssä on kummassakin röyhelöt ja ne on samasta kankaasta. Tämä on kuitenkin erityisesti takaapäin korkeampi ja siivet pidemmät ja leveämmät ja jalansuun muodossa on eroa. Kankaat on tosiaan ihan samat kuin toisessakin mutta imua tässä on 1krs enempi bambu collegea.

Kaikista vaippamalleista tuo viimeinen oma kaava oli mukavin, ainakin tehdä ja tuntui parhaalta käteen. Saas nähdä onko se sitten myös paras käytännössä kun käyttäjä saapuu. Toivottavasti nuo kaikki on ihan käypiä ettei ole kasaa ei toimivia vaippoja.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Hääpäivää muistellen...

Nyt on vuorokausi napsahtanut sunnuntain puolelle ja tänään on meidän ensimmäinen hääpäivämme. Hassua että siitäkin on jo vuosi!

Miehen ollessa töissä rupesin muistelemaan sitä päivää. Häiden jälkeen olin onnellinen, kaikki oli mennyt hyvin. Muutaman päivän päästä kun paljastui meidä kuvien todellinen tilanne (niitä oli älyttömän vähän ja nekään eivät olleet kovin hyvälaatuisia) olin aivan murheen murtama. Jäi todella huono mku suuhun koko hommasta. Nyt vuosi myöhemmin kun olen kerännyt kaikki mahdolliset kuvat yhteen ja käsitellyt ne parhaani mukaan niin vieläkin harmittaa mutta voin jo muistella lämmöllä sitä päivää.

No nyt sitten jälkiviisaana mitä tekisin toisin jos voisin? Hankkisin paikalle oikean, varman ammattilaisen valokuvaamaan, en tutun kauppaa. Ottaisin eri ihmisen DJ:ksi. Tottakai miehen ammatin takia meillä oli ammattilaisia mistä valita ja teknisesti parhaan otimme, mutta kyseinen ihminen oli liian hyvä kaveri ja viinaan menevä, niin soitto jäi loppu illasta takaa alalle, juuri silloin kun me tytöt oltaisiin haluttu tanssia. Sitten se oleellisin, keskittyisin mieheeni enemmän. Nyt meni suurin osa ajasta sukulaisten kanssa jutellessa, he kun ovat kaukaa enkä ollut nähnyt heitä piiitkään aikaan. Olihan sekin toki kiva että sai jutella pitkästä aikaa mutten kerennyt muita vieraita sitten oikein huomioimaan mitenkään, enkä miestäni. Hän joutui yksin syömään kakunkin kun minä huitelin muualla. Olihan meillä autossa hetkemme, valssi oli ihana ja loppu illasta tanssimme meidän kappaleen yhdessä ja hääyö oli erittäin läheinen ja romanttinen, samoin automatka hotelliin. Silti näin jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt syödä se kakku yhdessä ja nauttia enemmän asioista yhdessä päivän aikana.

Vaikka parennettavaa olisi ollut silti meidän hääpäivä oli ihana! Aamulla heräsin ajoissa ja virkeänä ja sain meikata ja pukeutua rauhassa, siihen menikin monta tuntia. Enemmän taisi tulla äidin kanssa höpöteltyä kun meikattua. Tukkakin onnistui ihan hyvin vaikka edellisen yön kiireen takia en sitä ehtinyt pestä ja siksi jouduin muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani varsin paljon. Näin jälkikäteen ehkä olisin sittenkin voimut käydä ammattilaisella, ainakin jos olisi ollut koe kampaus... Alttarille mennessä kaikki jännitys katosi ja loppupäivän vaan nautin päivästä. :) Alttarilla pidimme toisiamme kädestä kokoajan mikä rauhoitti mukavasti.







Auton löytämis ongelien takia päädyimme hauskaan vaihtoehtoon joka osoittautui todella onnistuneeksi, nimittäin miliisi autoon.




Mikään itse päivässä ei varsinaisesti mennyt pieleen ja meillä oli kokoajan kivaa, mikä on loppuen lopuksi pääasia. Valssi oli valaistu upeasti ja vaikka laahus joka tuli liian alas (tajusin vasta miehen veljen kanssa tanssiessani reilusti rypistää sen käteeni mikä teki asiasta huomattavasti helpompaa), eikä minun 12cm korot olleet parhaat nopeaseen viininvalssiin, niin tanssi oli ihan onnistunut.







Häitä varten ei tullut paljoa askarreltua, yksinkertaisesti aika ei riittänyt mutta tässä nyt kuitenki jotain tekeleitä.

Tässä meidän kutsut. Vasemmalla on kutsu aukaistuna ja oikeaalla taiteltuna sinetin kanssa. Kirjekuoressa oli samoja hopeisia kuvioita kuin kutsussakin ja samaisella sinetillä se oli kiinni. Kuvasta ei niin hyvin näe mutta näistä kutsuista pidin erityisesti tuon paperin pilvi kuvion takia mikä toi paperiin kivasti eloa.


Tästä näkyy vähän paremmin tuo V joka oli sinetissä.


Sama linnut ja sydän kuosi oli kutsujen lisäksi kirjekuorissa ja serveteissä.


Tälläiset jatka lausetta laput oli jaettuna jokaiselle pöytään ja niistä sitten muodostui vieraskirjamme.









Nämä lyhdyt olivat osa meidän pöytä koristelua ja niihin nuo prinsessa ruusus kuviot maalasimme äitini kanssa. Valitettavasti yhtyd olivat kuvaus hetkellä heiman likaiset sillä ne ovat meidän kuistilla, sään armoilla koristeena.


Tässä se pöydässä.

Lisäksi pöydissä oli maljakoissa näitä ruusuja. Ja pöytien pällä oli hehkulamppuja sellaisissa tunnelmallisissa vanhoissa tehdas kiinnittimissä. Valitettavasti niistä ei ole yhtään kuvaa, eikä myöskään kokonaisuudesta.





Kimppuni oli täydellinen! Äitini ammattilaisena sitoi sen.






Onneksi kävimme myös virallisissa kuvissa ja ne onnistuivat täydellisesti! Niissä oli niin monta ettemme ole vieläkään saaneet tilattua kaikkia kun on niin vaikea valita että mitkä niistä haluamme.
Valitettavasti meillä on usi skanneri jota en osaa käyttää niin en saa sellaista kuvaa joka tekisi oikeutta kuvaajan taidoille...
Kuvaajana oli Peero Lakanen Valokuvaamo Klikistä. Tosiaan tuo vinous ja pienet sotut on skannaukseni huonoudesta johtuavia..

perjantai 16. syyskuuta 2011

isyyspakkus

Tässä on lähipäivinä ollut aika voimat pois enkä usko että enää kerkeän kovin paljoa tekemään ennenkuin tulokas saapuu. Jos nyt kuitenkin kävisin huoenna kangaskaupassa hakemassa tarvikkeita jos vaikka saisi aikaiseksi... :P

Tänään kävimme kaupungilla ostamassa viimeisiä tarvikkeita lapsen tuloa varten. Siinä samalla pääsin livahtamaan mieheltä hankkimaan viimeiset tarvikkeet isyyspakkausta varten. Hänen lähdettyä töihin rupesin hommiin. Jo jonkin aikaa sitten olin ostanut hänelle mustan t-paidan ja lapselle mustan bodyn. Niihin tänään kirjoitin tekstit Sinellistä ostamallani kangastussilla, mikä käy tummillekkin kankaille.

Perinteiset mun isä on parempi kun sun isä jutut koin vähän tylsäksi mutta jonkin asteisen lällättely tekstin halusin silti. Ideata teksiin lähdin hakemaan miehen DJ:n ammatin kautta ja tässä on lopputulos.

Tämä teksti taas sai lähtönsä siitä kun miehellä on jokin kumma fiksaatio kummisetä rooliin. Silloin kun hänestä tuli kummisetä niin hän oli vaan Don kokoajan. Ja ihan tyylillisestikkin hän hakee aina vanhaa keikari/gansteri tyyliä. Minä olen kaksikielinen ja lapselle tulen puhumaan vain englantia. Kun kysyin mieheltä että miksi hän haluaa että häntä kutsutaan, isäksi vai daddyksi vai joksikin muuksi niin hän vastasi että haluaa olla papa joten siihen vaan Don eteen... :)



Näiden paitojen teon lisäksi en sitten muuta tehnytkään kun kasasin tavarat yhteen ja laitoin ne nättiin laatikkoon odottamaan että annan ne miehelleni. Odotan varmaan sunnuntaihin sillä silloin on meidän hääpäivä niin saa avata useampia lahjoja. :)

Konjakki ja sikari kuuluu mielestäni ehdottomasti isyyspakkaukseen.

Tässä pakkaus kokonaisuudessaan. Ylhäällä on paketti sukkia ja paketti boksereita, niiden alapuolella konjakki ja sikari ja lopuksi paidat. Alta vielä pilkottaa V8 että on jotain miehistä lukemista. :)



Jotenkin minulla on sellainen tunne että tuo paketti vielä kaipaa jotain mutten ole vielä keksinyt mitä. Ehkä siis vielä lisään siihen jotain jos idea löytyy.

maanantai 12. syyskuuta 2011

fiilistelyä

Minulla on taas vaippa materiaalit lopussa. Lanka ja kuminauha loppui samaan aikaan eikä tarranauhaakaan ole paljoa.No yhden uuden sain kuitenkin tehtyä, nöttönen tämäkin.

Tässä on sisäpintana vanhaa pellava pöytäliinaa, päällisenä vanhaa lakanaa ja tukikankaana bambu flanelli. Imuina on 2krs puuvilla flanellia ja 2krs bambu flanellia.


Tämän valmistuttua totesin että nyt on korkea aika käydä läpi että mitä kaikkea sitä on oikeastan tehnyt ja mitä on järkevä tehdä lisää. Tässä ovat kaikki minun valmiiksi asti tekemäni vaipat.

Kovin on tumman näköisiä nuo minun vaipat! :D Ylärivi on nöttösiä ja loput omalla kaavalla. Oikeanpuoleisin nöttönen ja alimmat kaksi vasemmalta ovat kokonaan kierrätys materiaaleista, muut ovat joko osittain tai kokonaan osto kankaista.

Näitä katsellessa tulin siihen lopputulokseeen että joustamattomista materiaaleista minun ei kannata enää tehdä kun se yksi kirahvi vaippa ja kummitus vaippa mihin vielä on materiaalit valmiina. Noita isomman kokoisia ei myöskään kannata tehdä enempää... Jospa sitä vielä yhtä erilaista valmis kaavaa kokeilisi ja sitten muokkaisi hieman tuota nöttöstä kun tuota ommellessa tuli pari ideaa millä siitä saisi pidempään menevän. No mutta nyt puikot sauhuamaan niin saan ne "hahtuva" villikset valmiiksi... :)

lauantai 10. syyskuuta 2011

Toinen yrittämä

No niin tänään tuo nöttösten ompelu sujui jo paljon paremmin! Kaksi tein tänään ja niihin olen ihan kohtuu tyytyväinen. Kun noita katselee niin alkaa ihan ihmetyttää etttä kuinkas kamalan pieniä ne vastasyntyneet oikein ovatkaan kun nuo vaipat on niin kovin pieniä..

Vasemman puoleinen on molemmin puolin puuvilla velouria ja imuina 1krs velouria ja 3krs bambu flanellia.
Oikealla oleva on molemmin puolin bambu flanellia. Imuina tässä on 1krs puuvilla flanellia ja 3krs bambu flanellia ja detailina Pikku Myy aplikaatiot puuvilla lakanakankaasta.



Näiden kanssa tulee helposti uskon puute, pakko olla jossain virhe kun ovat niin pieniä että muistuttavat lähinnä nuken kokoa... :D

perjantai 9. syyskuuta 2011

Voihan nöttönen!

Kokeilin tänään ekaa kertaa nöttösten kaavaa sillä ajattelin että on hyvä varata muutama alle kolme kiloisen vaippa jos tulokas on kovin pieni, niinkuin voisi pieninä syntyneiltä vanhemmilta olettaa. Tuo kaava osoittautuikin paljon oletettua hankalemmaksi. En sitten tiedä että johtuiko tuo siitä etten pitkään aikaan ole ommellut mitään kenenkään muun kuin itseni tekemillä kaavoilla tai siitä että kerkesin niin mukautua tuon toisen kaavan käyttöön.

Aluksi ongelma oli tulostin joka jostain syystä tulosti kaavan paljon isompana kuin mitä sen oli tarkoitus olla. Mies tuli kesken remontti hommien auttamaan niin että sain sen oikean kokoiseksi. Sitten tietysti meni hetki ihan vaan varmistellessa että miten nuo röyhelöt on järkevin tehdä kun en ole sellaisia aiemmin tehnyt. Kaksi vaippaa sain lopulta aikaiseksi mutten ole kumpaankaan järin tyytyväinen. Ensimmäinen tekeleeni oli joustavista kankaista ja kuminauhat meni jotenkin huonosti ja koko vaipasta tuli jotenkin toispuoleinen. Lisäksi siihen jäi ikävästi ryppy. Seuraavan päätin kokeilla joustamattomista kankaista josko niillä hahmottaisin kaavan paremmin. Vieläkin, vaikka sain kuminauhat tosi hyvin kiristettyä niin jalan tiestä jäi mielestäni turhan löysät, pitää vissiin ensi kerralla jatkaa kuminauhoja ohjetta pidemmälle. Enkä muutenkaan ollut ihan vakuuttunut tästä vaipasta. No huomenna tuoreilla silmillä kokeilen jälleen joustamattomista kankaista ensiksi josko saisin sellaisen aikaiseksi johon olen itse tyytyväinen niin sitten voisi ruveta niitä urakalla vääntämään.

Oikean puoleinen on päältä puuvilla flanellia ja sisus bambu flanellia. Imuina on 1krs puuvilla flanellia ja 3krs bambu flanellia.
Vasemmalla oleva on sisältä bambu collegea ja päältä puuvilla velouria. Imuina on 1krs velouria 1krs bambu collegea ja 1krs huippu imuista paksua vanhaa luomupuuvilla froteeta.

Kai näistä kummastakin ihan käyttökelpoisia tuli, ei vain aivan niin hyviä kuin toivoin... Kuvassa ne kylläkin näyttää ihan kohtalaisilta.

torstai 8. syyskuuta 2011

Shoppailua ja vaippa

Tämä viikko on mennyt lähinnä sairastaessa enkä ole saanut mitään muuta aikaiseksi kun maattua sängyn pohjalla ja niiskutettua. :)

 Eilen olo vähän helpotti ja sain yhden vaipan aikaiseksi ja kävin sinellissä. Siellä oli tarjoukessa kaikenlaista kivaa joten tuli tehtyä heräte ostoksia...

 Kivoja joulu leimasiamia löytyi, joten nyt on mistä valita seuraavaan joulukorttiin. :) Punainen muste ja kultainen hileliima piti tietenkin ostaa, eihän ilman niitä voi joulukortteja tehdä. Sitten tuo tutti leimasin osui silmään ja ajattelin että sillä saa kivat reunat vauvan tulo ilmoitus kortteihin.



 Tämä uusin vaippa on tavallinen sisävaippa. Päällisenä on miehen valitsema puuvilla flanelli (sillä on hyvä maku) ja sisus on bambu flanellia. Imuina on 1krs puuvilla flanellia ja 3krs bambu flanellia.




Tänään kävimme kaupungilla. Mies todella tarvitsi uudet käyttö kengät kun edellisissä on sivussa reikä. Kenkä Revosta löytyi hyvät jotka meni samointien käyttöön.

Valitettavasti mies vaan kerkesi jo kastelemaan nämä.. joten pääsen kuivattelemaan ja poistamaan suola rantua ja huomenna menee lankkaukseen ettei tule pysyviä jälkiä.




Minä ajattelin käydä hennesillä katsomassa löytyisikö sieltä jotain kivaa. Mamma vaate puolelta löysin kivan kynähameen jota menin sovittamaan... VIRHE! Hennesin sovitus kopeissa kun on sellaiset peilit että joka ikinen sellusiitti ja venymis arpi näkyy korostetusti. Siitä tuli niin paha mieli että vaikka hame näytti kivalta päällä tulin kopista pois laahustaen hame kädessä kohti kassaa. Mies oli niin ihana että sanoi että menään piristykseksi katselemaan muitakin vaatteita. :) No siinä kun etsin kivaa syys neuletta, syksyn tullessa minulle tulee aina himo muhkeisiin neuleisiin näin ihanan takin johon mahakin mahtuu mutta toimii istuu nätisti sitten kun maha on poissa.

 Tässä se uusi hame, neule on vanha, seppälästä vuosia sitten ostettu.

Tämä on se uusi takki

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Tarranauhoja ja vaippa

Inhottavasti tuo flussa yrittää puskea päälle ja vie kaikki voimat! Päivä meni käytännössä joko nukkuessa tai lepäillessä enkä saanut paljoakaan aikaiseksi. Yhden uuden vaipan kuitenkin.. toivottavasti kohta alkaa olo helpottamaan sillä alkaa olemaan kiire saada nuo valmiiksi.

Eli perinteinen sisävaippa on kyseessä. Päällinen on puuvillavelouria ja sisäpinta bambu collegea. Imuina on 2krs bambu collegea ja 2krs bambu flanellia. Kutistus pesussa kankaaseen oli tarttunut aika paljon nukkaa joka kuvassakin näkyy, saas nähdä nukkaako jatkossakin vai oliko vaan ekan pesun ilmiö.



Lisäksi sain tarranauhat kiinni kolmeen aiemmin tekemääni vaippaan.

Ylemmät on sisävaippoja ja alempi sisätäyttö kiinteillä imuilla.


lauantai 3. syyskuuta 2011

Mekkoa ja vaippoja

Tämä viikko on mennyt käytännössä ohi. Lapsi alkaa painamaan sen verran pahasti että on huono olo suurimman osan ajasta tai vähintäänkin voimaton olo. Sen lisäksi typerä syysflunssa yrittää iskeä. Mies onkin jo kunnolla flunssainen, kun minä olen toistaiseksi säästynyt varsinaiselta taudilta mutta saas nähdä kuinka kauan sitä kestää...

Alkuviikosta vein ompelukoneen huoltoon mutta sinne päästyään siinä ei ollut enää mitään vikaa. No tästä innostuneena teinkin mekon itselleni minkä kappaleet olin jo edellisellä viikolla ennen koneen hajoamista leikannut. No siihen asti kaikki meni hyvin kunnes piti muotolaskokset tehdä. Jotenkin onnistuin saamaan toisen aivan liian korkealle ja tässä vaiheessa huomasin että ratkoja on yhä muuton jäljiltä teillä tietämättömillä... joten ei auta muu kuin yhä odottaa että pääsen kauppaan ostamaan uuden. Saas nähdä kerkeänkö saamaan mekkoa edes käyttöön ennenkuin lapsi syntyy... ;) Tässä nyt kummiskin kuvat mekosta.

Kaava on omasta päästä, kynä mallinen hame osa, maha on tehty niin että takaa vyötärö kapenee normaalisti ja etukappaleeseen tulee kompensaatio pallosta. :P


Tällä viikolla sain sen verran aikaiseksi että sain haettua lisää kankaita ja sitä vaaleata alpakka lankaa niin että saan haalarin valmiiksi. Matkalla mukaan tarttui myös kantoliina josta olen jo hetken aikaa haaveillut. Kirpparilta olen aikaisemmin löytänyt kudotun pitkän liinan mutta halusin lisäksi trikoo liinan, sillä pidän sitä jotenkin paljon kätevämpänä ihan pienen kanssa. Päädyin sitten eräänlaiseen pikaliinaan jossa ns. ristisidonta koska se vaikutti entistäkin helpommalta käyttää. :)
Tälläinen siis löytyy mustana odottamassa että pääsee sairaala kassiin.





Tänään olikin vähän ahkerampi päivä. Sain vihdoinkin haalarin valmiiksi! Lankojen päättelyssä menikin useampi tunti sillä loppupeleissä niitä oli ihan mielettömästi. Koko pääntiehen tulevan halkion matkalta piti päätellä kaksi lankaa per kerros plus kaikki muu normaalimpi päättely. Samalla laitoin napit myös villakuoriin jotka tein aikaisemmin.
Lankana näissä on kaikissa huopaantuva alpakka kaksinkertaisena nelosen puikoilla neulottuna ja resorit kolmosen puikoilla. Kuorien ohjeena on käspaikan ohje muunneltuna http://www.kaspaikka.fi/neulonta/asusteita_vaatteita/vauva-villaiset-vaippahousut-II.html.
Haalarin ohje taas on ravelrystä löydetty http://www.ravelry.com/patterns/library/rhino-romper. Tätä olen sen verran muokannut että hihojen ja lahkeiden resoreita olen jalkanut ja tehnyt taitettavaksi että saa pienellä kädet ja jalat suojaan niin ettei sukkia tarvita. Sitten isommalle taas saa auki niin ettei pituus lopu niin nopeasti kesken.
Tässä hihat lähemmin, toinen kiinni kääräistynä ja toinen auki. Laheet on tehty samalla tavalla.





Kun lopulta sain kaiken tuon päätelyn valmiiksi pääsin vaippa ompelun kimppun. En saanut kuin yhden vaipan tehtyä alusta asti mutta sain lisäksi kahteen jo aiemmin tekemääni tarranauhat kun kankaita ostaessani muistin tälläkertaa nekin. :) Kaava on yhä sama omani kuin aikaisemmissakin tekeleissä.
Vasen ylhäällä on aikaisempi tekele nyt valmiina tarranauhojen kanssa. Se on bambu flanellia sisältä ja päältä puuvilla velouria ja tämä oli tavallinen sisävaippa.
Oikea ylhäällä on myskin aikaisempi tekele johon sain nyt tarranauhat ja muumi alpikaation kiinni. Tämäkin oli tavallinen sisävaippa, sisäpintana vanha luomu puuvilla frotee pyyhe ja päällisenä pellava vohvelikangas.
Alin on tämän yön uusi vaippa. Se on myöskin perinteinen sisävaippa, päällinen raitaista puuvilla velouria ja sisäpinta tumman sinistä puuvilla velouria. Imuina tässä on 2krs puuvilla velouria ja 2krs bambu collegea. Tarranauhoilla on tässä vaipassa reilusti eniten säätö varaa kun tuo pehmeytensä ansioista taipuu niin kätevästi että veikkaan tämän menevän hyvin alle 3 kiloiselle vaikka kaava onkin periaatteessa kolmesta kilosta ylöspäin.



Sitten vielä loppuun voisin lisätä tämän hetkisen kampaukseni. Victory rollsien kaveriksi on jälleen pääsyt takaraivolle tuleva rusetti. Tällä kertaa se on vaan huomattavasti sliipatumpi kuin viimeksi. Yhä juurikasvu tahtoo ikävästi pilkottaa mutta muuten olen ihan tyytyväinen.