Lyhyitä yöunia

Nyt nuo hampaat alkavat vaivaamaan tyttöä niin että päivällä hän on kovin helposti kärttyinen ja hänet on vaikea saada syömään vaikka nälkä selvästi on. Jotenkin se syömiseen keskittyminen on vaikeaa, joutuu etsimään kovasti hyvää asentoa. Ihan niinkuin tuossa ei olisi tarpeeksi niin yötkin ovat käyneet minulle lyhyiksi. Tyttö yhä nukkuu ihan hyvin mutta koska en saa mentyä aikaisin nukkumaan ja yöunet ovat lyhentyneet minulle jää vähemmän unta. Sen lisäksi tyttö on ruvennut aamu kakkaajaksi. Hän on nyt kahtena peräkkäisenä päivänä herännyt kahdeksan aikaan siihen että on kova hätä. Eihän siinä olisi mitään jos se sujuisi niin että käytäisiin kakalla syötäisiin ja takaisin nukkumaan, mutta hänelle se on aina operaatio. Joko siinä käy niin että sitä pitää vääntää ja vääntää tai sitten se vaan räjähtää pierun mukana. Nyt siis kun aamulla tulee hätä siinä operaatiossa menee vähintään tunti syömisen kanssa ennenkuin päästään takaisin nukkumaan.

Vessa asioissa on muutenkin nyt mennyt huonommin. Kolmena päivänä on käynyt niin että tyttö pyytää vessaan, hänet viedään, mittän ei tapahdu ja sitten kun saadaan vaippa takaisin hän pissaa. Selvästi tässä on nyt joku juttu mitä minä vaan en keksi. Asiaa ei yhtään auta että taas neljä päivävaippaa jäi pieneksi ja yhtään uutta en ole saanut valmiiksi. Tiistaina pääsee taas ostamaan lisää materiaaleja ja sitten teen kasan nopeita housuvaippoja niin että päästään tästä pahimmasta pulasta.

Joatin sentään olen saanut tehtyä vaikka en päivävaippoja olekkaan saanut aikaiseksi, nimittäin yövaipan. Tämä on samalla kaavalla kuin edellisetkin ja tukikankaana sama hamppu ja kiinteänä imuna sama 2krs hamppua mutta sisä- ja ulkopintana on tenceljoustofrotee. Näköjään tuo kahden velourin yhdistelmä, varsinkin kun se vaaleavihreä on paksua velouria on yllättävän paljon paksumpi kuin tuo tencel.

 Tässä tuo ero pkasuudessa näkyy hyvin, molemmissa se 15krs imua.

Nämä tencelit ovat sen lisäksi että tekevät mukavan ohkasen paketin niin mielettömän värisiä että näistä kelpaa vaippoja tehdät!





Sitten sain melkein valmiiksi, no onhan se jo nyt käyttökuntoinen mutta huput siihen kaavan mukaan vielä kuuluisi, liinailu takin. Tästä takista on muodustunut varsinainen iisakin kirkko minulle, aloitin sen jo joulukuussa, vai oliko se marraskuussa? No jokatapauksessa sitä on tehty kauan. Suurin syy siihen on ollut että jostain syystä siihen vetoketjujen osto muodostui ylivoimaiseksi tehtäväksi. Joka kerta kun menimme niitä ostamaan ne unohtui ja ostin kaikkea muuta. Nyt lopulta kun kaveri tilasi kangastukusta tavaraa niin laitoin samaan tilaukseen niin pääsin viimeinkin tekemään tuon valmiiksi. Muuten olen todella tyytyväinen takkiin, jopa kaikki saumat täsmää ja on muutenkin ammattimaista jälkeä, viime silaukseen saakka.

Taas omasta laiskuudesta kärsii... En jaksa koskaan piirtää kappaleita kankaalle vaan laitan kaavan siihen ja leikkaan. Siinä on vaan se ongelma että helposti kaava hieman luistaa vaikka onkin nuppineuloilla kiinni, varsinkin kun leikkaan vuorin ja päällikankaan niin etten poista edellistä välistä. Sitten helposti kappaleista tulee hieman eri kokoiset, varsinkin kun teen niin että piirsin 46 kaavan ja käytin ilman saumanvaroja kun olisin ollut kokoa 44 johon ei ole kaavaa. (omituista kokoa tuo suurenkäsityön kaava normaalisti käytän kokoa 40) No siitä seurasi se että saumanvaroja ei tarvinnut lisätä kuin helmaan ja ylös, no sitäkään en jaksanut piirtää, vaan leikkasin sinnepäin. No tottakai vuorista ja päällikankaasta tuli hieman eri kokoiset, mitä en tietenkään enää muistanut kun projekti on venynyt näin paljon. Muistin asian vasta kun kaikki kappaleet oli kiinni toisissaan ja vetoketju vuorissa ja ompelin sitä juuri päällikankaaseen. Siinä olisi ollut niin hirveä purkaminen että annoin olla ja tein nyörikujan vuoriin niin että se nousee pystykauluksesta yli. No lopputulos on että edestä on todella nätisti mutta takaa kaulus pussiittaa hassusti. Päällä sitä ei huomaa kun ei tiedä mutta kun takin riisuu se on varsin selvästi havaittavissa. Ärsyttää mutta minkäs teet kun ei viitsi alkaa koko hommaa purkamaan. Nyt vaan tarvitsee hommata tai tehdä liinailukauluri meille.

 Heti pääsi takki testiin. Kaavana on suurenkäsityön kaava 8/08, päällä musta tuulen ja vedenpitävä ulkoilukangas ja vuorina pinkki polarfleece.

Tässä kuvassa tuo niskatuki ylhäällä että tyttö saa nukkua rauhassa kun nukahti kesken lenkin. Ainakaan lapsen huppua en tähän tee, omaa mietin vielä (sitäpaitsi kappaleet ovat hukkuneet).

Tässä vielä ilman vauvaa, toimii oikein hyvin tavan takkina, ei ole yhtään liian tantta.