Mekot mielessä

Eilen puin meidän neidille ensimmäistä kertaa mekon päälle ja rakastuin! Meillä ei ole kuin yksi mekko, kun niitä ei tahdo kirppiksiltä löytää noin pienessä koossa, enkä siksi ole sellaista ennen tytölle pukenut. Se oli niin ihanan näköinen ja käytännöllinen vaate että näitä tahdon paljon lisää! Vielä kun olisi pitkät hihat niin voisi jättää bodyn alta niin vessassa käynti olisi niin huippu helppoa, sukkikset ja vaippa pois, mekko korviin ja menoksi! Sukkiksiakaan meillä ei ole kuin yhdet joten niitäkin tarvitsee hommata lisää..

Mummin tekemät tossut menevät tähän mainiosti


Eilen meni ensimmäistä kertaa pakkasen puolelle sellaiseen kellonaikaan että meidän piti olla ulkona neidin kanssa. Tässä vaiheessa tuo pukeminen liinailuun alkaa olemaan aika haastavaa kun ei meillä ole kantotakkia. Toppahaalaria kun ei voi ajatellakkaan laittavansa eikä muutenkaan paljoa keskivartalolle mutta raajat, erityisesti jalat tarvitsee kunnon suojaa. Totesin että tähän tarkoitukseen isomummin tekemät sukat ovat ihan huiput, myös sitten kun saadaan kantotakki. Ne menee kivasti tossukoittenkin päälle ja mittaa riittää aivan vaipan rajaan asti. Jalat pysyy lämpimänä muttei tule liikaa matskua vaipan kohdalle ettei peppu hikoa.

Meidän sohvaa peittää tuollainen lakana hirviö kun koiralla on juoksu eikä housut tahdo pysyä jalassa.



Liinaillessa huomasin että nyt tytön niska on tukevoitunut sen verran paljon että haalarin kanssa ei tarvitse enää takuta sen kanssa että neiti ei viihdy pää liinassa. Haalari antaa juuri sen verran lisätukea että vaikka neiti nukkuu niin pää ei retkahda. Muutenkin hän on kovasti alkanut kannattelemaan päätään pitkiäkin aikoja.

Tänään keksin sisällä liinaillessa että kun neiti nukkuu niin hänen pään saa tuettua paremmin smokki vyöllä kun ristin osalla. Tuota vyötä neiti sietää nukkuessaan, hereillä ollessa sekin on vähän ärsyttävä. Sen saa helpommin aseteltua niin että neiti saa olla pää vähän koholla taaksepäin niinkuin hän tykkää olla eikä niin että painaudu etukenoon rintaani vasten.

Vessahätäviestinnät ovat menneet tänään loistavasti! Nyt on vasta päivän toinen vaippa menossa! :) Merkit ovat olleet hyvin selkeitä ja pienellä itkun alulla tai ihan itkulla höystettynä että tyhmempikin olisi huomannut että tytöllä on vessahätä. Se ainut kerta tänään kun vaippa kastui oli kun olin itse vessassa kun tyttö rupesi vessaan pyytämään niin silloin vähän lirahti.

Eilen oli sellainen virkeä päivä. Tyttö oli hereillä pitkiä pätkiä, väliin nukkui vartin ja taas pitkä pätkä hereillä. No tänään on ollut juuri päinvastainen päivä. Hän on nukkunut, väliin syönyt pitkän aikaa, käyty vessassa ja taas syöty pitkän aikaa ja nukkumaan. Emme ole ehtineet koko päivänä juurikaan seurustella kun melkein koko hereillä oloaika menee joko syödessä tai hädällä. Taitaa olla tytöllä jonkin moinen kasvupyrähdys kun uni ja ruoka niin maittaa...